Yhä useampi aktivisti päätyy oikeuteen – huomioidaanko niskoittelutuomioissa perusoikeudet? - Voima
Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa mielenosoittamisoikeutta laajasti ja sallii vain rajoitukset, jotka ovat ”välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa” muun muassa turvallisuuden vuoksi tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi. Myös esimerkiksi eduskunnan hallintovaliokunta on todennut, että mielenosoittamiseen voi sen luonteesta johtuen kuulua jonkinasteinen kohtuullinen haitta muille. Samalla yhteiskunta sietää monenlaisia liikennehäiriöitä ja poikkeusreittejä esimerkiksi urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä.
Lähtökohtaisesti katualueella järjestettävä mielenosoitus on laillinen ja sallittu, ja vasta sen aiheuttama haitta ja häiriö voivat antaa poliisille perusteen sen siirtämiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on todennut, että mielenosoituksen siirtämisellä ei saa heikentää mielenosoituksen olennaista vaikutusta. Samainen tuomioistuin on myös todennut, että yksin liikenteelle aiheutettu häiriö ei tee mielenosoituksesta väkivaltaista, ja rauhanomaiseen mielenosoitukseen puuttumiselle on oltava pakottava yhteiskunnallinen tarve.
Elokapina on järjestänyt hyvin erilaisia mielenosoituksia, joissa haitan ja häiriön aste on vaihdellut paljon, Saarikivi sanoo. Ongelmia syntyy, kun poliisi tulkitsee kokoontumislakia arvioimatta mielenosoituksen aiheuttamaa todellista haittaa. Samalla se siirtyy käsittelemään mielenosoitusta poliisilain mukaisena väkijoukkona sivuuttaen kokoontumislain yleiselle kokoukselle takaaman suojan.
