YhĂ€ useampi aktivisti pÀÀtyy oikeuteen â huomioidaanko niskoittelutuomioissa perusoikeudet? - Voima
Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa mielenosoittamisoikeutta laajasti ja sallii vain rajoitukset, jotka ovat âvĂ€lttĂ€mĂ€ttömiĂ€ demokraattisessa yhteiskunnassaâ muun muassa turvallisuuden vuoksi tai epĂ€jĂ€rjestyksen ja rikollisuuden estĂ€miseksi. Myös esimerkiksi eduskunnan hallintovaliokunta on todennut, ettĂ€ mielenosoittamiseen voi sen luonteesta johtuen kuulua jonkinasteinen kohtuullinen haitta muille. Samalla yhteiskunta sietÀÀ monenlaisia liikennehĂ€iriöitĂ€ ja poikkeusreittejĂ€ esimerkiksi urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessĂ€.
LÀhtökohtaisesti katualueella jÀrjestettÀvÀ mielenosoitus on laillinen ja sallittu, ja vasta sen aiheuttama haitta ja hÀiriö voivat antaa poliisille perusteen sen siirtÀmiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on todennut, ettÀ mielenosoituksen siirtÀmisellÀ ei saa heikentÀÀ mielenosoituksen olennaista vaikutusta. Samainen tuomioistuin on myös todennut, ettÀ yksin liikenteelle aiheutettu hÀiriö ei tee mielenosoituksesta vÀkivaltaista, ja rauhanomaiseen mielenosoitukseen puuttumiselle on oltava pakottava yhteiskunnallinen tarve.
Elokapina on jÀrjestÀnyt hyvin erilaisia mielenosoituksia, joissa haitan ja hÀiriön aste on vaihdellut paljon, Saarikivi sanoo. Ongelmia syntyy, kun poliisi tulkitsee kokoontumislakia arvioimatta mielenosoituksen aiheuttamaa todellista haittaa. Samalla se siirtyy kÀsittelemÀÀn mielenosoitusta poliisilain mukaisena vÀkijoukkona sivuuttaen kokoontumislain yleiselle kokoukselle takaaman suojan.